Kotimaan matkailu elää EU:n rahoilla


Kuinka monta matkailuyritystä on Suomessa, jotka selviytyisivät jos kaikki julkinen suora ja epäsuora tuki loppuisi?

Ei kovin monta.

Suomen valtio, kunnat ja EU työntävät Suomen matkailun kehittämiseen uskomattoman paljon rahaa. Mistä kuitenkin johtuu, että näillä hankerahoilla ei useinkaan saada aikaan sitä mihin ne on tarkoitettu?

Ensinnäkin tämä johtuu siitä, että yrittäjät käyttävät hankkeista saadut rahat johonkin aivan muuhun tai ainakin eri summilla, kuin ne on kaunistelluissa hankeanomuksissa anottu.

Toiseksi tämä johtuu myös hankkeiden byrokratiasta ja koordinaatiomalleista, joka osaltaan johtaa lannistumiseen koko hanketta kohtaan. Valitettavan usein hankkeet kaatuvat myös huonoon hankehallintoon.

Kolmanneksi syyksi voisin mainita, usein täysin yliampuvat ja/tai erittäin monitulkintaiset hankehakemukset, joita sitten selitellen kierrellään kun on todellisten näyttöjen aika.

Hankkeet voisivat parhaimmillaan tuoda yrittäjille todellista osaamista ja työkaluja liiketoimintansa kehittämiseen. Nykyään näyttää enemmänkin siltä, että ne ovat tuoneet Suomeen suuren armeijan hankeammattilaisia, joiden ensisijainen tehtävä on istua palavereissa hankkeiden piikkiin ympäri Suomen.

Tässä voi tosin huomauttaa, että kalansaalista ei tässäkään armeijassa jaeta ihan tasan, sillä osan tehtävä on pelkästään suoriutua hankemaailman erittäin ankarasta paperisodasta. Suomeen on jopa perustettu suuri määrä joko puhtaasti yksityisiä tai sitten kuntien omistamia erilaisia yrityksiä, joiden pääasiallinen tehtävä on hankkia ja koordinoida erilaisia hankkeita.

Jotten kuulostaisi liian negatiiviselta, pitää muistaa, että matkailuyrittäjien yhteistyötä nämä hankkeet ovat lisänneet. On paljon helpompi aloittaa yhteistyö naapuriyrityksen kanssa, kun on jo naama tullut tutuksi hankkeen maksamalla benchmarkkausmatkalla alpeilla.

Jos olet seurannut vähänkin kotimaan matkailua, tiedät että asia on juuri niin kuin esitän. Viimeksi viime maanantaina minua tultiin kehumaan kun uskalsin sanoa sen ääneen. Tämä on erittäin mielenkiintoista, ottaen huomioon, että kaikki asian jo tietävät.

Hankkeet voisivat parhaimmillaan olla niin yrittäjille kuin niitä hallinnoiville tahoille erittäin hyödyllisiä. Voitaisiinko sopia, että jokainen keskittyisi omassa toiminnassaan siihen, että näillä matkailuun sijoitetuilla miljoonilla saataisiin tulevaisuudessa edes vähän enemmän aikaan.

Loppuun vielä kuulemiani kommenttien kuninkaita suomalaisten matkailuyrittäjien suusta tilannetta lisää selvittämään:

"Voisiko tätä kansainvälistymistukea käyttää päärakennuksen laiturin remonttiin?"

"Johan tässä ollaan hankkeilla kouluttauduttu ja kehitetty, josko viimeinkin voisi alkaa saamaan tästä kaikesta kahisevaa tyynyn alle?"


Ilkka Kauppinen

2 kommenttia:

  1. Varsin osuvaa sanailua.

    Lisäisin tähän omakohtaisen huomion tarkoitusperien muuntelusta. Ei välttämättä aina käytännön elämän kanssa Suomen perukoilla ole samat tarpeet, kuin EU:n työryhmissä on mietitty tai jopa oman maan rahoituksen kohdentumisesta päättävät tahot ajattelevat. Sen vuoksi voi hyvinkin käydä niin, että rahaa oikeasti tarvitaan siihen laituriin, koska puitteet eivät ole kunnossa. Kuitenkin voi olla niin, että on tarjolla vääränlainen hanke (kansainvälistyminen) ja sitten alkaa kikkailu. Rehellisesti pitää välillä katsastaa, että mihin oikeasti pitikään panostaa.

    VastaaPoista
  2. Naulan kantaan Wille. Mutta mistä tähän ratkaisu?

    VastaaPoista