Palvelumuotoilu, design management, service design ja matkailu - vieraileva kirjoittaja Sirkku A. Laine


Design Management, palvelumuotoilu, service design... Hölyn pölyä käärittynä kultaiseen lahjapaperiin? Vai voisikohan sittenkin olla kyseessä uusi johtamismuoto juuri sinun omalle yrityksellesi?

Tässä blogissa matkailun ja sosiaalisen median artikkelissa kommentoitiin vilkkaassa keskustelussa aihetta ja arveltiin, voiko moisesta hölyn pölystä olla kenellekään oikeasti mitään hyötyä. Tuskin Design Management kenenkään ongelmia tuosta noin vain ratkaistaa, mutta ajatellaanpa, että olet matkailuyrittäjänä kiinnostunut aiheesta ja mietit miten nyt pitäisi toimia.

Ensinnäkin Design Managementilla tarkoitetaan yrityksen kokonaisvaltaista johtamista. Designilla viitataan siihen, että tässä johtamismuodossa hyödyksi käytetään erityisesti luovia aloja sekä muotoilua. Design Management on yrityksen työkalu, jolla johtaminen saadaan kulkemaan samaa reittiä kautta linjan.

Ajatellaanpa erästä kahvilaraukkaa, joka tilasi opiskelijakollegaltani opinnäytetyönä uuden tilaratkaisun ravintolaan sekä uudistetun ruokalistan. Olin kuuntelemassa opiskelijan hienoja ehdotuksia, eikä esitystä tarvinnut hirveän kauan kuunnella, kun tajusin, että opiskelija on lähtenyt ratkomaan asiaa kahtena eri ongelmana. Kuvitelkaapa lopputulos, jossa uudet, hienot tilat on sisustettu 50-luvun tyyliin ja ruokalistalta löytyy kaikkea kivaa meksikolaista. Jep.

Design Management olisi yllä mainitussa tapauksessa estänyt tekemästä ainakin yhden virheen. Sekä tilat että ruokalista olisi suunniteltu yhteensopiviksi käyttäen luovia ratkaisuja. Suomessa on kovin vähän toimivia esimerkkejä Design Managementin käytöstä. Hyvä yritys on kuitenkin ollut esimerkiksi Klaus K:ssa. Kalevala teemaa on käytetty hotellin tiloissa, hotellin ravintoloissa sekä työntekijöiden pukeutumissa. Kaikki Klaus K:ssa vierailleet tietävät, että luovuutta on todella käytetty hyödyksi. Luovuuden voisi kuitenkin viedä vielä paljon pidemmälle.

Itse omasta yrityksestä haaveilevana olen päättänyt, että sen perustaminen suoritetaan alusta asti kunnolla. Miten minä siis aion toimia?

1. Yrityksen tuotteiksi valikoidaan vain ne, jotka ovat todellista osaamistani. Viiropää auttaa matkailualan ammattilaisia takuulla viiropäiseen tapaan.
2. Yritykselleni luodaan imago, joka tulee olemaan viiropäistä minääni.
3. Samalla luodaan yritykselleni runko, jonka mukaan yritystä johdetaan. Runko ei saa olla pilkun tarkasti määritelty, vaan siihen pitää olla kirjattuna ne tärkeimmät asiat, joita yrityksestä halutaan viestiä.
4. Yrityksen markkinointi suunnitellaan tukemaan viiropäistä imagoa.
5. Yrityksen tilat suunnitellaan viiropäisiksi. (Joko teitä muuten pelottaa tulla asiakkaakseni?)
6. Yrityksen henkilökunnan pukeutuminen suunnitellaan sekä tilaan, että markkinointiin sopivaksi.
7. Markkinointiin liittyen myös jakelukanavat valitaan sopiviksi Viiropäälle.
8. Yrityksen tuotteet ovat varmasti viiropäisiä ja erottuvat massasta varsin edustuskelpoisina. Ne on tuotteistettu luovasti viiropäiseen pakettiin.
9. Yrityksen henkilöstöksi valitaan viiropäistä sakkia.
10. Asiakas saa viiropäisen tuotteen ja on varmasti tyytyväinen.

Ja miten tämä kaikki erottuu sitten tavanomaisesta hyvin johdetusta yrityksestä? Luovuudella! Luovia aloja hyödyntämällä tuotetaan asiakkaalle lisäarvoa. Ilman Design Managementin hyödyntämistä Klaus K:kin olisi vain tavallinen hotelli hyvällä paikalla. Sen sijaan Design Managementtia hyödynnettyään, minä paasaan heistä täällä ilmaista mainosta. Luovuuden hyödyntäminen oikeasti toimii!

P.S. Jos kiinnostuit asiasta, minulta saa toki pyytää ideoita. Ratkaisu on takuuvarmasti viiropäinen ;)


Sirkku A. Laine on dynaamisesta paketoinnista sekä palvelumuotoilusta kiinnostunut yrittäjänalku. Hänen mielenkiintoiseen päättötyöhönsä eräästä ei niin hyvin menneestä dynaamisen paketoinnin projektista voi tutustua hänen blogissaan Viiropää valmistuu.

4 kommenttia:

  1. Tämä aihe on hyvä.

    Luin pari kertaa tunnetusti harittavilla silmilläni listasi ja jäin kaipaamaan sitä, että kenelle viiropäinen tuote on tarkoitettu? Vai oliko ajatus, että valittaessa markkinointikanava löydetään tuotteeseen sopivat asiakkaat?

    Siis ketä design management viiropään tapauksessa palvelee: viiropäätä vai asiakasta?

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Wertti ja kiitos kysymyksistä!

    Tuotteitaan markkinoidessa yrittäjät saattavat joskus olla hieman nössöjä, eivätkä uskalla valita omaa asiakaskuntaansa. Viiropää-esimerkkitapauksessa kyse on nimenomaan siitä, että Viiropää ei tahdo asiakkaikseen niitä, joihin viiropäisyys ei uppoa.

    Viiropään tuote on tarkoitettu uudistushaluisille, rohkeille ja kenties myös viiropäisille asiakkaille. Täten siis myös markkinointikanavan valinnan tulee tukea oikeiden asiakkaiden tavoittamista.

    Design management palvelee niin Viiropään, kuin kaikkien muidenkin tapauksessa sekä Viiropään yritystä että asiakasta. Viiropää saa Design managementista tehoa yrityksen johtoon ja asiakas saa lisäarvoa ostamilleen palveluille.

    Ajatellaanpa vaikka jotakin pientä matkailualan yritystä, jossa johto on täysin rempallaan. Yritys ottaa käyttöön Design managementin opit (tai minkä tahansa muun johtotavan opit) ja yrityksen toiminta parantuu merkittävästi. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja yrityksen kassaan virtaa enemmän rahaa.

    Ei tämä mitään rakettitiedettä ole :D

    VastaaPoista
  3. Ei ole avaruustiedettä:)

    Panos-tuotos -suhde tietysti on se, mitä itse olen tottunut seuraamaan ja sellaisen raha-ahneen lähestymistavan perusteella pohdittaessa design managementin rooli on oltava tulosta lisäävä. Eli jos siihen päädytään, niin hyvä. Asiakkaan määrittelyyn siis on kiinnitettävä paljon huomiota ja siksi lähdin asiaa neppailemaan...

    Jään odottamaan ensimmäistä Suomesta löytyvää, kannattavaa esimerkkiä ilosanoman eteenpäin viemiseksi. Ulkomailta (100 kertainen asiakaspotentiaali) näitä esimerkkejä varmaan jo löytyykin:)

    VastaaPoista
  4. Suomen matkailu- kuten vähän muussakin skenessä kulttuurista urheiluun on se vika, että luovat ratkaisut eivät oikeasti ole mitenkään innovatiivisia, vaan hieman junttimaisella tavalla "pakkopuristettua" jauhelihaa. Tämä sopii varmasti niille vegetaristeille, jotka syövät kasviksia vain siksi, ettei mitään eläintä ole kukaan onnistunut tylpällä keihäällä metsästämään joten lihaa ei ole ollut tarjolla.

    Klaus K. Ahjoineen on hyvä esimerkki. Kalevalateema on hieman samaa, mitä joka ainoa torikauppias - oli sitten sipoolainen tai turkkilainen - yrittää kauppatorilla väkisin turisteille myydä. On tutkittu hieman kulttuuria ja historiaa koulukirjoista ja päätelty, että tätähän se Suomi on ja tätä me haluamme myydä. Hävettää vain joka kerta kun aito oikeasti maastamme kiinnostunut matkaaja kysyy, että tätäkö se sitten oikeasti on?

    - "Missä tämän vanhan kuningaskunnan urhojen kaikki loisteliaat kultaiset voitonpatsaat jylhästi nousevat? Missä lurittelee haitaristi laiturilla ilmoille Sibeliuksen serenaadin, ja mökkinaapurit kerääntyvät veneillä hurraamaan ja tanssimaan ympärille! Missä valtavat porolaumat tallaavat alleen kalastajia karhuja paetessaan jäälautalta toiselle hypellen? Mikä on Kalevala, onko siellä kuvattu suomen sodat kaikkia isoja hirmukansoja vastaan?!"

    - "No, Lapissahan niitä poroja on. Tässä ihan lähellä on Sibelius-monumentti mikä on sellainen pilleistä hitsattu häkkyrä... ja mitä suomen kansalliseepokseen tulee, siellä taotaan ja himoitaan torvea, josta tulee rahaa. Se sopii tähän kateelliseen lottovoiton tavoittelukansaan toisaalta aika hyvin."

    Odotellaan vielä sitä luovaa, uutta ja ennenkuulumatonta hiukan aikaa. Sitten luovutetaan! :D

    VastaaPoista