Meidän tuote on ihan kuralla eikä me osata myydä eikä markkinoida sitä. No ei se mitään, ostetaan sikakallis matkailu teknologia järjestelmä, se ratkaisee kaikki meidän ongelmamme.
Kuulostaa järkyttävän tyhmältä, mutta näin toimitaan järjestään suomalaisissa matkailuyrityksissä, alueellisissa matkailuorganisaatioissa ja yms. pitkin Suomea.
Olisiko sittenkin järkevää miettiä ensin kohderyhmienne tarpeita (Ai niin, teidän pitäisi ensin tosin osata päättää ne kohderyhmänne. Ja ei, geografinen segmentointi ei ole järkevin eikä ainut tapa segmentoida asiakkaita!), liiketoimintamallianne sekä markkinointia ja myyntiä noin niin kuin yleensäkin? Samalla kannattaa miettiä myös omia toimintaprosessejanne. Olisiko niitä mahdollista tehostaa ilman kallista It-järjestelmää?
Vasta tämän jälkeen, jos huomaatte sen edelleen tarpeelliseksi, voitte alkaa pähkimään millä työkaluilla tämä kaikki tehdään mahdolliseksi. Muistakaa myös, että netti ja muu maailma on pullollaan ilmaisia tai erittäin edullisia valmiita työkaluja, joten kaikkea ei todellakaan kannata teettää alusta alkaen itse.
Tämän jälkeen kannattaa miettiä, onko tuon sikakalliin matkailuteknologian ostaminen järkevää. Eli tuoko se enemmän tuloja lisääntyneen myynnin ja työajan säästön kautta kuin menoja? Muistakaa laskea tähän kaikki kustannukset, siis myös työaika joka uuden järjestelmän käyttöönottoon menee.
Jos nyt edelleenkin päätätte hankkia matkailuteknologiaa, teettäkää herranjumala tarjousasiakirjat jollain asiantuntijalla, vaikkapa jollakin konsultinretkulla. Itku tulee kun mietin niitä kaikkia tarjouspyyntöjä, joita olen urallani nähnyt. Ettekö te tajua, että teitä kustaan rajusti linssiin jos ette sitä tee? Ilman kunnollista tarjouspyyntöä ostaminen on ihan sama kuin kävelisi käytettyjen autojen kauppiaan luokse ja antaisi hänelle avoimen shekin toivoen saavansa sillä auton tai pari.
Kannattaa myös muuten noudattaa tätä samaa huolellisuutta itse toimitussopimusta tehdessä, sillä se on itse tarjoustakin tärkeämpi dokumentti, johon vedotaan silloin kun ongelmat ennemmin tai viimeistään myöhemmin ilmenevät.
Jos olette päässeet näin pitkälle, niin muistakaa luoda itsellenne tai sille upouudelle varaamo/portaali/e-shoppläjäykselle myös kunnollinen markkinointisuunnitelma.
On melkoisen nihkeää, kun on viimein usein vuosien työn ja satojentuhansien eurojen kuluttamisen jälkeen saanut valmiiksi matkailu teknologia järjestelmän jota käyttää kuukaudessa enintään 150 asiakkaaksenne haluavaa.
Markkinoinnille (ja ennen kaikkea Internet-markkinoinnille) pitää muistaa jättää myös resursseja. Itse suositan käyttämään 80/20 sääntöä. Eli 80 prosenttia markkinoinnille ja erinomaisen sisällön luonnille sekä sen ylläpidolle ja enintään 20 prosenttia teknologiaan.
Ja ei, hankkeen loppuminen ei ole syy jättää markkinointia ja ylläpitoa tekemättä!
12. toukokuuta 2008
Matkailuteknologia - älkää vaan ostako sitä!
27. maaliskuuta 2008
Häät lapissa
Kosin ihanaa tyttöystävääni. Hän suostui. Pitäisi siis järjestää häät.
Niin kuin kaikki muutkin halusimme pitää ne kuuluisat "oman näköiset" häät. Hääkohteeksi valitsimme siis meille läheisen Lapin tunturikeskuksen. Saimme tosin huomata, että ei olekaan niin helppoa saada hääpalveluita Lapissa ostettua. Mikä on, eikö raha kiinnosta?
CASE 1. on niin kiire, ettei kerkeä myydä
Menimme ensin käymään alueen suurimman mökinvälittäjän konttorissa, joka markkinoi itseään myös alueen turisti-informaationa. Kysyessämme mahdollisuudesta järjestää häät alueella pystyyn kuolleen oloinen virkailija ilmoitti, ettei tiedä asiasta mitään.
Hiukan häntä puristeltuamme hän kuitenkin ilmoitti, että heidän toimitusjohtajansa saattaisi asiasta jotain tietää. Pyysin jättämään hänelle soittopyynnön. Tähän virkailija sanoi, että johtaja ei luultavasti ehdi teille soittamaan, sillä hän on erittäin kiireinen. Jätin kuitenkin komealta näyttävän käyntikorttini hänelle lausuen, että jospa johtaja kuitenkin ehtisi soitella, kyseessä olisi kuitenkin häätapahtuman ja ruokailun lisäksi majoitusvaraukset koko porukalle vuoden hiljaisempana aikana toukokuussa.
- Ei ole kiireisestä toimitusjohtajasta kuulunut. No aikaanhan on soittopyynnön jättämisestä ei ole kulunut kuin vasta vähän yli kuukausi. Ei tarvitse enää soitella, järjestimme itse koko hääseurueen majoituksen.
CASE 2. vähän ammattimaisuutta pliis
Seuraavaksi marssimme suoraan matkailuyrittäjän pakeille, joka omistaa hienon puutalon, jossa on joskus aiemminkin pidetty häitä. Yrittäjän kanssa keskustellessa hän kuitenkin onnistui uskottelemaan meille, ettei häiden järjestämisestä mitään tiedä. Keskustelu oli väkinäistä ja meidän piti itse yrittää ehdottaa yrittäjälle meille myytäväksi soveltuvia lisätuotteita kuten saunaa, musiikkia, useampia ruokalajeja jne.
Välillä ko. yrittäjä poistui paikalta kymmeneksi minuutiksi keskustelemaan avustajansa kanssa siitä pitäisikö myytävien korttien hinta olla 45 vai peräti 55 senttiä.
Yrittäjän lupasi kuitenkin lähettää meille tarjouksen häistä seuraavalla viikolla, kunhan saa erään toisen hieman kiireisemmän asian tehtyä pois alta.
- Tarjous, jonka sisältö ja kieliasu herätti meissä tökeryydellään lähinnä itkunsekaista hilpeyttä saapui kolmen viikon päästä.
CASE 3. kolmas kerta toden sanoo
Kolmas yrittäjä ilmoitti, että hän järjestää meille tunnin päästä aikaa ja lähtee näyttämään meille eri tilansa, jotka soveltuvat häiden järjestämiseen.
Matkan aikana hän esitteli meille eri mahdollisuudet ammattitaitoisesti ja luotettavasti ehdotellen runsaasti omia ideoitaan hääohjelmaan järjestäen meille mm. hienon "hääyösviitin" pienestä lammenrantamökistä sekä saunamahdollisuuden. Sanalla sanoen harrasti siis lisämyyntiä. Lopuksi kävimme läpi erilaiset menut juomasuosituksineen valmiista vaihtoehdoista, mutta kuitenkin omat mieltymyksemme huomioon ottaen.
Hintaa hääpaketille tulisi noin kaksi kertaa enemmän kuin muissa alueen yrityksissä. Teimme kaupat välittömästi.
Pieni yllätys ko. yrittäjän toiminnasta seurasi tosin seuraavalla viikolla, kun hän otti minuun yhteyttä kysyäkseen faksinumeroani tai postiosoitettani tilauksen vahvistuksen lähettämiseksi, sillä hänellä ei ole sähköpostia!
***************************************************************************
Mitä tästä voimme oppia? Lapin ja muu kotimaan matkailu kaipaa jopa kipeämmin myyntikoulutusta kuin sähköisen kaupankäynnin koulutusta.
Lisäksi matkailuväki voisi unohtaa sen perinteisen suomalaisen hyveen liiasta vaatimattomuudesta. Myyntiä ja markkinointia harjoittaessa on pakko uskaltaa myös vähän kehua itseään. Jos ette itse usko tuotteeseenne, ei siihen kukaan muukaan usko.
Jos teitä ei häätuote kiinnosta, koska se tuottaa liikaa työtä, kun hermostunut morsian soittelee pari-kolme kertaa päivässä edelliset kuusi kuukautta, tarkoittaa se pelkästään sitä, että pyytämänne hinta on liian pieni.
Ja niille tutuille joille kutsua ei ole vielä postiluukusta tipahtanut, sori häät ovat pienehköt ja karsinta oli rajua, joten ihan hyviäkin ehdokkaita piti jättää välistä
11. maaliskuuta 2008
Elämystalous - kuka siitä jaksaa kiinnostua? - vieraileva kirjoittaja Sanna Kyyrä
Elämystalous on monille meistä matkailun parissa toimivista ammattilaisista äärettömän kyllästyttävä termi. Miksi siitä kuitenkin kannattaisi innostua yhä uudelleen ja uudelleen? Vastaus on yksinkertainen: samasta syystä kuin jaksamme jatkuvasti jauhaa matkailun tuotekehityksestä, uusista liiketoimintamalleista, tai siitä kaikkien lempilapsesta - markkinoinnista. Elämystalous on nimittäin juuri se uusi näkökulma, jonka avulla tuotekehitys, markkinointi ja koko liiketoiminta voivat saada aivan uuden ja kilpailukykyisemmän suunnan.
Sähköinen liiketoiminta, tuotekehitys ja ennakointi ovat niin matkailualan kuin elämysteollisuudenkin kuumia perunoita. Miten nämä teemat on huomioitu erilaisissa matkailun elämyskohteissa?
Millä tavalla esimerkiksi espanjalaisen eCulturan toimintamallissa, jossa luodaan uutta ja innovatiivista matkailutoimintaa paikalliseen perinteeseen ja tietotaitoon perustuen, tulee esille elämysteollisuuteen nojaava tuotekehitys? Entäpä miten Åressa, joka on yksi naapurimaamme Ruotsin johtavista ympärivuotisista matkailukeskuksista, on huomioitu tulevaisuuden asiakkaiden tarpeet? Mitä sanottavaa mittavan julkaisu-uran matkailun eri ulottuvuuksilla omaavalla professori Michael Hallilla on elämysteollisuudesta, innovaatioista ja yritystoiminnasta? Mitä mieltä klusterijohtamisen ammattilainen Leena Zittling siitä, hyötyvätkö matkailuyritykset nyt jo elämystalouteenkin tunkeutuneesta klusteritoiminnasta?
Puhujat, lisätietoa ja rekisteröinti www.creativelapland.com.
Sanna Kyyrä , Creative Lapland
29. helmikuuta 2008
Yrityksen intranet - Google Sites
Intranet pienyrityksille ja yhdistyksille - Google Sites
Google on vihdoinkin avannut Sites -palvelunsa, joka on vastaus monen pienyrityksen ja yhdistyksen sisäisiin viestintäongelmiin. Google Sites palvelun on alun perin rakentanut Googlen 16 kuukautta sitten ostama Jotspot-yhtiö.
Palvelulla käyttäjät voivat perustaa erittäin helposti ja ilmaiseksi vaikkapa yrityksen intranet -palvelun eli sisäisiä nettisivuja, joihin voidaan kerätä yhteisiä tiedostoja ja tietoja. Sivuilla voi olla myös esimerkiksi kuvia, kalenteri, sähköinen ilmoitustaulu, videoita, esityksiä sekä muunlaisia liitetiedostoja.
Sivuille voi luonnollisesti liittää tekstin sekaan myös linkkejä. Tämä mahdollistaisi luonnollisesti myös hakukoneoptimointiin liittyvien linkkien keräämisen. Omat testini aiheesta ovat vielä kesken.
Google Sites on kohdistettu yrityksille ja erilaisille organisaatioille, kuten erilaisille yhdistyksille ja urheiluseuroille Microsoftin Sharepoint Serveriä korvaamaan. Testaa itse Google Sites -ohjelmaa ja päätä onko siitä siihen. Ainakin se on paljon helpompi käyttää ja ilmainen, vaikka jääkin MSS :n jälkeen ominaisuuksien määrässä. Palvelun tietoturvasta vastaa Google, joka tekee siitä mielestäni riittävän luotettavan.
Kehottaisinkin etenkin PK-yrityksiä, alueellisia matkailuorganisaatioita ja esimerkiksi urheiluseuroja yms. järjestöjä tutustumaan Google Sites ohjelmistoon. Samalla kannattaa tutustua myös muihin Google Apps ohjelmiin, joilla erilaiset organisaatiot voivat tyydyttää oikeastaan lähes kaikki sähköiset tarpeensa ilman minkäänlaisia investointeja teknologiaan.
Esimerkit Google Sites palvelusta:
Yrityksen Intranet
Projektin työryhmäsivu
Työntekijän omat sivut
Yhdistyksen sähköinen ilmoitustaulu
Mietin pitkään, pitäisikö aihetta avata enemmän ja kertoa millä kaikilla tavoilla esimerkiksi alueellinen matkailutoimisto tai ohjelmapalveluyritys voisi Google Sites ja Google Apps ohjelmistoja käyttää hyväkseen. Jos ette itse keksi tätä, ottakaa minuun yhteyttä, niin kerron mielelläni aiheesta lisää varsin suolaisen konsultointipalkkioni hinnalla.
23. helmikuuta 2008
Mikä on Google Travel?
Aiheesta velloo Internetissä iso kasa huhuja ja spekulaatioita. Kannan täten korteni kekoon ja osallistun tähän tärkeään spekulointiin Google Travel -palvelusta. Tähänkin aiheeseen pääsen tarttumaan jälleen kerran ensimmäisenä suomalaisena blogina. Myönnän tosin auliisti, että kilpailijoita minulla ei matkailualalla ole kovinkaan monta.
Mielestäni vaihtoehtoja on kolme, jotka saattavat toteutua myös yhdessä. Tulevaisuus osoittakoon, että olen väärässä:
1. Googlen My World sekä Froogle yhdistetään valtavaksi Troogle tms. palveluksi.
2. Google ostaa jonkun erittäin ison nykyisen pelurin kuten Orbitzin ja penetroituu tämän kautta matkailualalle kerralla toden teolla.
3. Orgaanisiin hakutuloksiin yhdistetään erilaisia matkahakuja, kuten lentohintoja. (tämä ei oikeastaan ole edes arvaus vaan jo todellisuutta Yhdysvalloissa)
Kuva sivulta http://battellemedia.com/archives/001964.php
On kuitenkin luultavaa, että vastaus kysymykseen tulee olemaan 4. Jotain aivan muuta
Melko varmaa kuitenkin on, että jotain tulee joskus tapahtumaan. Oma arvioni on, että vuoden 2008 aikana domain travel.google.com tulee aktivoitumaan tavalla tai toisella.
Toisaalta...
Google kerää jo tällä hetkellä erittäin suuret tulot matkailualalta varsinkin erilaisilta välittäjäsivustoilta hakukonemainonnan avulla. Miksi siis lähteä tätä toimintaa häiritsemään?
Mielenkiinnolla odottaen,
Ilkka
ed. 23.2.2008 klo 12.42 iso kasa kirjoitusvirheitä
